Pihan keskellä on kuusikulmainen maa, jossa keskellä on keisarinkruunuja ja tiikerinliljoja. Komea parsakin siellä on. Hämykuunlijat reunustavat penkkiä.



Tässä Matinmaa ajopihan ja varsinaisen puutarhan jakajana ja jatkuu kompostinurkkaukseen asti.



Uusi Liljanmaa on siis tässä uusine kiveyksineen. Etualalla on astilbe- eli jaloangervokukkamaa. Keskellä on korkeimpana perhosangervo ja sen ympärilla valkoisia, tummanpunaisia ja vaaleanpunaisia jaloangervoja. Menee varmaan pari vuotta ennenkuin ne ovat edustavan näköisiä.
Kukkamaan kulmissa on mustaherukkapensaita. Niiden istuttamisesta tämän kukkamaan teko oikeastaan alkoikin. Marjapensaiden välit ovat harmillisia leikkurilla ajettavia paikkoja ja päätin pistää mullalle pensaiden välit. Ja olihan multaan sitten tietysti istutettava kukkia. Astilbet todennäköisesti joutuvat jonnekin muualle kun marjapensaat kasvavat, mutta siihen menee nyt vielä muutama vuosi.



Ja tässä Liljanmaa toiselta kantilta. Syksyllä on odotettavissa leimukukkien loistoa.
Nuo seipäät ovat tarkoitettu tuiksi kärhöille, joista ensimmäisten odotan kukkivan aivan lähiaikoina. Mitään erikoista kukintaa ei varmaan tänä vuonna ole vielä odotettavissa, koska siirsin suurimman osan niistä muilta paikoilta tänne ja ostin vain pari uutta.
Kärhöseinämästä odotan myös pientä näkösuojaa istuskelupaikkaan, koska talomme on kulmatontilla ja joka puolelta menee tie.
Nurmikkoa ei ole leikattu vissiin viikkoon näiden kuvien ottamisen aikaan kuten kukkapenkkien reunuksista huomaa. On ollut kovat helteet ja nurmikkohan kuivuu ja kuolee jos sitä silloin leikkaa.